Helsingin ja Pietarin välistä nopean rautatieliikenteen kehittämistä tutkinut työryhmä on saanut valmiiksi esiselvityksen. Liikenneministeri Anu Vehviläisen toimeksiannosta yli-insinööri Markku Pyyn (RHK) johtama työryhmä selvitti, millaiset tarpeet ja edellytykset ovat kaupunkien väliselle nopealle (alle 250 km/h) tai suurnopealle (yli 300 km/h) ratayhteydelle.

Työryhmän kartoittamia vaihtoehtoja ovat nykyisen ratakäytävän nopeuttaminen tai uudet oikoratalinjaukset. Vaihtoehtoisena uutena oikoratana tutkittiin 1970-luvun Heli-linjauksien lisäksi suorempaa rannikkoyhteyttä, joka kulkisi Kotkasta Vaalimaalle ja edelleen Pietariin. Suurnopeaa vaihtoehtoa tarkasteltiin vain tästä Kotkan kautta kulkevasta reitistä. Työryhmä tarkasteli myös Kerava–Lahti-oikoradan jatkamisen merkitystä Heinolan kautta Mikkeliin. Samoin tarkasteltiin mahdollisuutta johtaa pääradan ja idän suunnan kaukoliikenne tunnelissa Helsinki–Vantaan lentokentän kautta Helsinkiin.

Raportin perusteella voi tehdä seuraavia johtopäätöksiä:

· ensisijaisesti kannattaa kehittää nykyistä ratakäytävää Helsinki-Lahti-Kouvola-Vainikkala-Pietari

· maakuntakaavoihin kannattaa varata tulevaisuuden tarpeita varten oikaisut Helsingistä Porvoon kautta Luumäelle ja Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin

· kaukojunaliikenteen lentokenttäyhteys osoittautui houkuttelevaksi jatkoselvittelyä varten

· lähiliikennettä Helsingistä Porvooseen ja pääradalla tulee selvittää seudullisena tehtävänä.

Selvitystyössä on arvioitu vaihtoehtojen kustannuksia sekä vaikutuksia talouteen ja ympäristöön Suomen osalta. Jos vaihtoehtoja arvioidaan pelkästään yhteiskuntataloudellisen hyödyn näkökulmasta, ne ovat heikosti kannattavia. Tosin nykyiset kannattavuuslaskentaohjeet soveltuvat huonosti liikennejärjestelmätason selvityksiin, sillä toteutuskelpoisuuteen liittyy myös muita, rahassa vaikeasti mitattavia vaikutuksia, kuten ilmastonmuutos ja muut ympäristöarvot, turvallisuus sekä alueiden ja elinkeinoelämän kehittäminen.

Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi selvitystyöhön ovat osallistuneet ympäristöministeriö, selvitysalueen maakuntaliitot sekä Uudenmaan ympäristökeskus.

Työryhmä lähettää raportin liikenneministerille jatkotoimenpiteitä ja kannanottoja varten.