Leppävaaran ja Espoon välisestä Espoon kaupunkiradasta on laadittu hankearviointiselvitys, joka on päivitetty keväällä 2007. Selvityksessä on arvioitu kaupunkiradan vaikutuksia ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Hanke olisi jatkoa vuonna 2001 valmistuneelle Helsinki-Huopahati-Leppävaara -kaupunkiradalle.

Espoon kaupunkirata on investointihanke, jossa jatketaan vuonna 2001 valmistunutta Helsinki–Huopalahti–Leppävaara kaupunkirataa länteen rakentamalla kaksi lisäraidetta noin 10 kilometrin matkalle välille Leppävaara–Espoon keskus, uusitaan asemia, rakennetaan terminaaleja ja parannetaan kevyen liikenteen olosuhteita.

Hankkeen myötä Helsingistä länteen kulkevan rantaradan välityskyky nousee ja lähijunaliikenteen määrää voidaan kasvattaa. Helsingin ja Espoon keskuksen välillä on suunniteltu liikennöitävän kaikilla asemilla pysähtyvää E-junaa 10 minuutin vuorovälillä.

Kaupunkiradan jatkaminen Espooseen vapauttaa kapasiteettia kaukoliikenteen raiteilla ja mahdollistaa siellä kulkevien lähijunien nopeuttamisen, jolloin ne pysähtyisivät vain tärkeimmillä asemilla. Liikennöinnin häiriöherkkyys vähenee, kun kauko- ja lähiliikennejunien nopeuserot pienenevät.

Kaupunkiratahanke on osa pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen joukkoliikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämistä. Hanke edistää raideliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämistä. Kaupunkiradan yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus vähentää liikkumistarvetta ja lisää joukko- ja kevyen liikenteen kulkutapaosuutta.

Hanke parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa erityisesti Kauklahdessa, sekä Espoon keskuksessa ja Kirkkonummella. Osa matkoista muuttuu vaihdollisiksi bussiliityntäliikenteeseen siirryttäessä. Hankkeen kustannusarvio on 120 M€.

Kaupunkirata lisää junakalustotarvetta 5 Sm-yksiköllä ja junaliikenteen kustannuksia noin 4 M€/v. Käyttöönottovaiheessa (v. 2015) liikennöinti pystytään mahdollisesti hoitamaan ilman lisäkalustoa, jolloin junaliikenteen kustannukset kasvavat vain noin 1 Meur/v. Bussiliikenteen kustannukset alenevat voimakkaan bussiliitynnän vaihtoehdossa lähes 3 M€/v. Kaupunkiratahanke vähentää hieman tieliikennettä, liikenneonnettomuuksia ja liikenteen ympäristöhaittoja.

Hankkeen hyöty-kustannussuhde on käyttöönottovuodelle 2015 yhdyskuntarakenteelliset liikenne- ja kulkutapavaikutukset huomioon ottaen 1,5 ja ilman niitä 1,1. Hankkeen yhden vuoden tuottoasteet ennustetuilla maankäytöillä ovat vuonna 2015 6,5 % ja vuonna 2030 10,4 %. Nykyisellä maankäytöllä hanke ei ole kannattava. Hankkeen kannattavuus on herkkä läntisen Espoon maankäytön kehittymiselle.