Helsingin ratapihan liikenteellistä toimivuutta on viimeksi tarkasteltu yksityiskohtaisesti vuonna 2004. Kyseinen tarkastelu keskittyi etupäässä Kerava–Lahti-oikoradan avaamisen yhteyteen suunnitellun liikennetarjonnan kasvattamisen analysointiin. Selvityksessä todettiin, että tarkastelluilla tarjonnoilla Helsingin ratapihan kapasiteetti olisi kokonaan käytössä jo vuonna 2006, jos ratapihan operointitapoihin ei tehtäisi muutoksia. Työssä tarkastellut vuoden 2006 tarjonnat poikkesivat nykyliikenteestä lähinnä pääradan lähijunien osalta.

Tämän jälkeen on Etelä-Suomen liikenteessä ilmennyt monia muita muutostekijöitä, joiden vaikutusta Helsingin toimivuuteen ei ole selvitetty. Näitä ovat muun muassa uusi lähijunakalusto, nopeat Venäjän junat, autojunakuormauksen siirto Töölöstä Keski-Pasilaan, Ilmalan käyttövalmiushuoltoraiteiden valmistuminen, uudet ratapihan operointisäännöt yms. Lisäksi julkinen paine erityisesti pääradan suunnan liikennetarjonnan kasvattamiseen ruuhka-aikoina on noussut huomattavasti.

Työn tarkoituksena on selvittää Helsingin ratapihan, Helsinki–Kerava- ja Helsinki–Espoo-osuuksien liikenteellistä toimivuutta sekä välityskyvyn rajoja.

Tarkastelujen aikajänne käsittää seuraavat 10 vuotta. Tänä aikana ei todennäköisesti valmistu sellaisia suuria kehitysinvestointeja, jotka muuttaisivat Helsingin ratapihan liikennöintiä merkittävästi (kuten Pisara). Tämän vuoksi työn tarkoituksena on tuoda esiin mahdollisia operoinnin tehostamiskeinoja ja niiden vaikutuksia nykyinfralla, havainnoida liikenteellisiä riippuvuuksia ja pullonkaulakohteita sekä esittää niihin parannusehdotuksia. Työ tehdään simuloimalla mahdollisimman tarkkojen tuloksien saavuttamiseksi.

Projektion käynnistynyt elokuussa 2008 ja se valmistuu elokuun 2009 loppuun mennessä. Työn toimittajana on Oy VR-Rata Ab:n Rautatiesuunnittelu ja tilaajina Ratahallintokeskuksen lisäksi VR Osakeyhtiö sekä YTV.