Työn tavoitteena oli selvittää Suomen merkittävimpien henkilöliikenteen asemapaikkojen liityntäpysäköintipaikkojen tarjonta auto- sekä pyöräpaikkojen osalta. Nykytilakartoituksessa tarkasteltiin paikkatarjonnan määrän lisäksi myös asemien pysäköintialueiden laadullisia ominaisuuksia. Yhteensä 79 henkilöliikenneasemaa valikoitui mukaan tarkasteluun, joka sisälsi inventointikäynnin kaikille asemille.

Liityntäpysäköintipaikkojen määrä vaihtelee suuresti asemasta riippuen. Autopaikkoja on tarjolla tyypillisesti muutamasta kymmenestä paikasta suurimpien asemien jopa yli 500 autopaikkaan. Suurimmat pysäköintipaikkamäärät löytyvät pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelta Riihimäen (616 autopaikkaa), Keravan (552) ja Järvenpään (500) asemilta sekä muualta Suomesta Tampereen (594) ja Jyväskylän (432) asemilta. Liityntäpysäköintipaikoiksi on laskettu mukaan kaikki asema-alueen pysäköintipaikat, joilla ei ole aikarajoitusta. Liityntäpysäköintipaikka voi olla myös maksullinen.

Pyöräpysäköintipaikkoja voi suurimmilla asemilla olla lähes tuhat. Tavallisesti suurehko autopaikkamäärä tarkoittaa myös runsaampaa pyöräpaikkatarjontaa. Toisaalta on myös useampia asemia, joilta ei löydy edes vaatimatonta muutaman pyörän telinettä. Myös pyöräpaikkojen laadussa on monella asemalla suuria puutteita, kuten rikkinäisiä tai huonosti sijoitettuja telineitä. Vähimmäistasolla aseman pyörätelineistä ainakin osan tulee olla varustettu runkolukitusmahdollisuudella.

Pysäköintialueiden käyttöasteet arvioitiin karkealla tasolla maastokäyntien yhteydessä. Osalla asemista auto- ja pyöräpysäköinnin käyttöaste on yli 100 %, kun taas osalla asemista käyttöaste on hyvin pieni. Käyttöasteeseen vaikuttavat eniten aseman sijainti ja junaliikenteen palvelutaso.

Laadulliset ominaisuudet vaikuttavat myös pysäköintialueiden houkuttelevuuteen. Monilta asemilta puuttuu pysäköintiopastus, asfaltointi, valaistus tai kunnolliset pyörätelineet. Viitoitus liityntäpysäköintialueille on järjestetty vain 10 asemalla. Opastuksen ja viitoituksen puutteet yhdessä pyöräpaikkojen heikon laatutason kanssa ovat suurimmat laadulliset kehitystarpeet asemien pysäköinnin kannalta.

Asemien pysäköintialueiden omistaja vaihtelee asemasta riippuen. VR-Yhtymä omistaa noin kolmasosan pysäköintialueista, RHK noin kolmasosan ja loput pysäköintialueet omistaa joko Senaatti-kiinteistöt, kunta tai yksityinen maanomistaja. VR-Yhtymälle kuuluvat tyypillisesti suurimpien asemien pysäköintialueet, kun taas RHK hallinnoi pääasiassa pienempien asemien pysäköintialueita.