4.1 Johdanto

4.2 Prosessin kuvaus

Valtion rataverkon ratakapasiteettia haetaan Liikennevirastolta kullekin aikataulukaudelle sekä aikataulukauden aikana tietyin määräajoin. Kuvassa 6 esitetään ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulu. Ratakapasiteettia voi hakea myös kiireellisenä ratakapasiteettina muuta kuin säännöllistä liikennettä varten.

Ratakapasiteetin hakeminen

Ratakapasiteetin hakemisen periaatteet on esitetty rautatielaissa (555/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (751/2006). Lain ja asetuksen täsmentämiseksi Liikennevirasto on laatinut määräyksen ratakapasiteetin hakemista varten. Määräys tarkempine aikatauluineen ja tiedot mahdollisista muutoksista ratakapasiteetin hakemisen käytäntöihin on saatavissa Liikenneviraston rautatieosaston liikenteenhallinta-vastuualueen liikenteenhallintayksiköstä. Samat tiedot ovat myös Liikenneviraston Internet-sivuilla (linkki).

RHK on käynnistynyt syksyllä 2007 toteutusprojektin ratakapasiteetin hallinnan tietojärjestelmän (LIIKE) rakentamiseksi. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä on tavoitteena, että LIIKE-järjestelmän käyttö säännöllisen liikenteen muutosajankohtien ratakapasiteettihakemuksien käsittelyyn aloitetaan vuonna 2009. Lue lisää LIIKE-järjestelmästä.

Takaisin valikkoon

4.3 Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille

4.3.1 Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten

Rautatieliikenteen aikataulukausi alkaa vuosittain joulukuun toisena viikonvaihteena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.00 ja päättyy seuraavana vuonna vastaavana aikana. Aikataulukausi 2010 alkaa 13.12.2009 ja päättyy 11.12.2010. Vastaavasti aikataulukausi 2011 alkaa 12.12.2010 ja päättyy 10.12.2011. Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Yhteen hakemukseen voidaan sisällyttää kaikki aikataulukauden aikana tehtävät liikennemuutokset.

Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakopäätöksiä voidaan muuttaa jäljellä olevaa aikataulukautta varten kyseisen aikataulukauden aikana erillisinä muutosajankohtina edellyttäen, että muutos ei vaikuta muille rautatieyrityksille myönnettyyn ratakapasiteettiin tai Euroopan talousalueen kansainväliseen liikenteeseen. Muutosajankohtia ovat aikataulukauden alku ja lukuvuoden koulutyön päättymistä seuraava viikonvaihde lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.00. Mainittujen muutosajankohtien lisäksi Liikennevirasto voi erityisestä syystä päättää muistakin muutosajankohdista. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä käytäntö on ollut se, että säännöllisen liikenteen muutosajankohtia on ollut keskimäärin kuuden viikon välein. Liikennevirastoilmoittaa kaikille rautatieyrityksille uusista säännöllisen liikenteen muutosajankohdista. Päätökset muutosajankohdista julkaistaan myös Finlexissä osoitteessa http://www.finlex.fi.

Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosta on haettava viimeistään neljä viikkoa ennen säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohtaa. Muutosajankohdan osuessa pyhäpäivään, hakemuksen jättöpäivä on ensimmäinen arkipäivä pyhän jälkeen.

4.3.2 Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten

Ratakapasiteetin hakijat voivat hakea Liikennevirastolta ratakapasiteettia säädetyistä määräajoista riippumatta, jos hakija tarvitsee viipymättä ratakapasiteettia tilapäisesti yhtä tai useampaa rautatiereittiä varten. Kiireellistä ratakapasiteettia voi hakea muutosajankohtien väliselle ajalle muutosajankohdan ratakapasiteetin hakuajan päättymisen jälkeen. Museoliikennettä varten ratakapasiteettia voi hakea aikaisintaan neljä kuukautta ennen aiottua liikennettä. Liikennevirasto antaa tällöin päätöksensä ratakapasiteettihakemukseen viiden työpäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Tarkemmat ohjeet hakemisesta löytyvät RHK:n antamasta määräyksestä tästä linkistä.

Takaisin valikkoon

4.4 Ratakapasiteetin jakaminen

4.4.1 Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen

Liikennevirasto laatii hakemusten perusteella ratakapasiteetin jakoehdotuksen (laissa aikatauluehdotus) seuraavaa aikataulukautta varten viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä. Eurooppalaiset rataverkon haltijat ovat kuitenkin sopineet, että ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseen pyritään käyttämään enintään 2,5 kuukautta. Ratakapasiteetin jakoehdotukseen sisältyvät vain tiedot hakijalle myönnettäväksi ehdotettavasta ratakapasiteetista, joka määritetään vain siinä laajuudessa ja sellaisin rajoituksin kuin ratakapasiteetin käyttö liikenteenohjauksen toteuttamiseksi edellyttää.

Ratakapasiteetin jakoehdotus perustuu ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa rautatieliikennettä teknisten vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Liikennevirasto voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetin käytön parantamiseksi hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Liikennevirasto voi jättää ratakapasiteettia myös jakamatta edellyttäen, että rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi tarvitaan varakapasiteettia aikataulukautta varten.

Liikennevirasto toimittaa ratakapasiteetin jakoehdotuksen tiedoksi ratakapasiteetin hakijoille määräaikaan mennessä ja varaa hakijoille tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuulemisaika on 30 vuorokautta aikatauluehdotuksen tiedoksiannosta. Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on myös oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 vuorokauden kuulemisaikana. Kuulemisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun Liikenneviraston määräyskokoelmassa julkaistaan ilmoitus aikatauluehdotuksen valmistumisesta.

Ratakapasiteetin yhteensovittamismenettely aikataulukautta varten

Jos samaa ratakapasiteettia on hakenut useampi hakija tai haettu ratakapasiteetti vaikuttaa toisen hakijan hakemaan ratakapasiteettiin, Liikennevirasto sovittelee ratakapasiteettihakemukset hakijoiden kesken. Liikennevirasto voi tällöin tarjota hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista.

Jos ratakapasiteettihakemusten yhteensovittaminen ei hakijoiden kesken onnistu, Liikennevirasto voi aikatauluehdotuksen laatimista varten ratkaista yksittäistapausta koskevan etusijajärjestyksen rautatielaissa säädetyin perustein. Liikennevirasto ratkaisee yksittäisen etusijajärjestyksen viimeistään kymmenen vuorokauden kuluessa sovittelun päättymisestä.

Ratakapasiteetin jakoehdotuksen vahvistaminen

Liikenneviraston on päätettävä ratakapasiteetin jakoehdotuksen ja asianosaisten kuulemisen perusteella ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin perustein. Liikenneviraston on tällöin otettava erityisesti huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen sekä radanpidon tarpeet samoin kuin rataverkon tehokas käyttö. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin mukaan määräytyvät etusijajärjestykset, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

Kiireellisen ratakapasiteetin myöntäminen

Liikennevirasto myöntää haetun kiireellisen ratakapasiteetin (ns. ad hoc -hakemus), jos hakemuksessa tarkoitettuun käyttöön on osoitettavissa riittävästi ratakapasiteettia. Jollei rautatielain erityissäännöksistä muuta johdu, kiireellinen ratakapasiteetti myönnetään sitä ensin hakeneelle.

4.4.2 Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen

Rautatieyritys voi hakea Liikenteen turvallisuusviraston sääntelyelimeltä oikaisua Liikenneviraston tekemään ratakapasiteetin jakoon liittyvään päätökseen (ks. luku 1.4.3).

4.4.3 Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset

Etusijajärjestyksen liikennepoliittiset perusteet

Suomen liikennepolitiikan keskeiset linjaukset on esitetty hallituksen 27.3.2008 eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa. Liikennepolitiikan keskeisin haaste on ilmastonmuutoksen torjunta. Liikenteelle asetettuja ilmastotavoitteita pyritään edistämään joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä henkilö- ja tavaraliikennemuotoja suosimalla. Toinen keskeinen tavoite on Suomen logistisen kilpailukyvyn edistäminen luomalla edellytykset sujuville ja kustannustehokkaille kuljetuksille.

Raideliikenne pystyy kuljettamaan energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti suuria matkustajamääriä. Raideliikenteeseen perustuva tehokas liikennejärjestelmä edistää suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja valtakunnan aluerakenteen eheyttämistä. Raideliikenteen suosio voidaan varmistaa tarjoamalla matkustajille nopeat, säännölliset ja täsmälliset junayhteydet vakioaikatauluihin perustuvan liikennejärjestelmän avulla. Tällaisen järjestelmän toimivuus edellyttää ruuhkaisilla radoilla nopeiden henkilöjunien ja kaukojunien korkeaa priorisointia muuhun liikenteeseen nähden. Paikallisliikenteessä taajamajunien prioriteetin tulee olla tiheään pysähtyviä junia korkeampi. Nopeiden junien sujuvuuden varmistaminen on tärkeää myös kansainvälisessä idän liikenteessä, jossa henkilöliikenteen kasvupotentiaalit ovat huomattavia. Ilmastonkehityksen kannalta tärkeää on, että suurin osa tästä kasvupotentiaalista ohjautuu ympäristöystävälliseen raideliikenteeseen sen kanssa kilpailevaan lento- ja tieliikenteeseen asemasta.

Tavaraliikenteen ympäristövaikutusten ja Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää huolehtia rautatiekuljetusten kilpailukyvyn kehittämisestä perusteollisuuden tuote- ja raaka-ainekuljetuksissa. Ruuhkaisilla radoilla tavarajunien priorisoinnilla voidaan vaikuttaa rautatiekuljetusten kilpailukykyyn ja tavarajunien ei-kaupallisten pysähdysten määrään ja pituuteen ratalinjalla ja tavarajunien odotusaikoihin liikennepaikoilla. Tällaiset ylimääräiset viivytykset lisäävät kuljetusten kustannuksia kalusto- ja miehistökierron kierron hidastuessa. Ylimääräiset pysähdykset lisäävät myös liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Tavarajunien priorisoinnilla saavutettavissa olevat logistiset hyödyt ovat merkittävimmät säännöllisissä ja jatkuvissa kokojuna- ja vaunuryhmäkuljetuksissa, jotka liittyvät tarkasti ohjattuihin teollisuuden prosesseihin. Epäsäännöllisessä liikenteessä junien priorisoinnilla saavutettavat säästöt ovat vähäisempiä.

Rautatiekuljetusten merkittävimpiä uusia potentiaaleja ovat pitkämatkaiset ohuet tavaravirrat jotka nykyisin hoidetaan pääosin tiekuljetuksina. Näiden kuljetusten siirtäminen rautateille on mahdollista luomalla yhdistetyille kuljetuksille kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Tämä edellyttää, että perävaunujen ja konttien kuljetuksia varten on tarjolla aikataulullisesti sopivat, nopeat ja täsmälliset TK-junien yhteydet. Ruuhkaisilla radoilla tämä edellyttää junien korkeaa priorisointia muuhun liikenteeseen nähden.

Suomessa käytettävä etusijajärjestys

Liikennevirasto toteaa päätöksellään rautatiereitin tai sen osan ylikuormitetuksi ratakapasiteetiksi, jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole päällekkäisten hakemusten kesken onnistunut. Liikennevirasto voi nimetä ratakapasiteetin ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana ilmeistä.

Päällekkäiset ratakapasiteettihakemukset voidaan asettaa etusijajärjestykseen taulukon 1 järjestyksen mukaisesti. Lähtökohtana on, että jokainen juna voidaan määritellä koko matkansa ajan jollakin taulukossa olevista liikennetermeistä. Junaan liittyvä taulukon liikennetermi voi muuttua junan matkan aikana.

Taulukko 1. Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys.

Takaisin valikkoon

1. Synerginen henkilöliikennekokonaisuus tarkoittaa henkilöliikenteessä sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulun mukainen
   liikenne.
2. Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilö liikennettä, joka ei ole osa synergista henkilöliikenne kokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan.
3. Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka suuntautuvat satamiin.
4. Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä tai museoliikennettä.
   

Verkkoselostuksessa määrätystä etusijajärjestyksestä poikkeaminen

Liikennevirasto voi etusijajärjestystä koskevalla erillispäätöksellään poiketa rautatielain ja Verkkoselostuksen mukaisesta yleisestä etusijajärjestyksestä sellaisen hakijan eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta taikka jonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnalle kohtuutonta haittaa.

Takaisin valikkoon

4.5 Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin

Rataverkkoa voidaan käyttää myös radanpidon koneiden siirtämiseen tukikohdista työmaille, työmaiden välillä ja huoltotarkoituksissa. Tiettyjä raiteita käytetään pääsääntöisesti radanpidon tarpeisiin. Luettelo näistä raiteista on saatavissa Liikenneviraston rautatieosaston rataverkko-vastuualueen ratatietoyksiköstä. Radanpitoon varatun alueen ulkopuolella tapahtuvaan liikennöintiin vaaditaan rautatielain mukaisesti Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä liikennöintilupa, jos liikennöinti tapahtuu junana tai ratatyöliikenteenä. Liikennöintilupa myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liikennöintiluvan saamisen edellytyksenä on, että radanpitoon liittyvän liikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus. Liikennöinnistä on lisäksi sovittava erikseen Liikenneviraston kanssa. Rataverkolla liikkuvien radanpidon koneiden ja liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden tulee täyttää kohtien 2.8 ja 2.9 vaatimukset.

Liite 11 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden 2010 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liite 11 ei siten ole Liikennevirastoa sitova. Verkkoselostuksen julkaisemisen jälkeen Liikennevirasto pitää yllä ajantasaista tietoa tulevan aikataulukauden työohjelmasta ja tiedottaa tästä säännöllisin väliajoin ratakapasiteetin hakijoille. Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista Liikennevirasto tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli aikataulukauden 2010 osalta Ratahallintokeskus teki tämän päätöksen joulukuussa 2009.

Päätöksen jälkeen esiin nousevista radanpidon työrakotarpeista tai muutoksista aiemmin tehtyyn päätökseen voidaan erikseen keskustella erityisen tarpeen vaatiessa. Lähtökohta on, että liikennejärjestelyjä vaativia työrakoja ei enää tässä vaiheessa järjestetä, vaan päätöksen jälkeen esiin nousevat työt tehdään liikenteen ehdoilla (liikenteen väleissä).

Edellä kuvatun lisäksi työraon tarvitsijan tulee aina erikseen olla yhteydessä alueelliseen liikennesuunnittelijaan ja sopia työraosta Liikenneviraston tekemän työrakopäätöksen mukaisesti yksityiskohtaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen töiden alkamista.

Ennen työn aloittamista sovitussa työraossa tulee työnsuorittajalla olla lupa ratatyöhön ja tarvittaessa myös jännitekatko.

Takaisin valikkoon

4.6 Käyttämätön ratakapasiteetti

Liikennevirasto voi peruuttaa hakijalle myönnetyn ratakapasiteetin tai osan siitä, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia vähintään 30 vuorokauden aikana vähemmän kuin tässä määritetty ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo edellyttää. Ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo on Suomessa lähtökohtaisesti 80 %. Poikkeuksena ovat rataosat Helsinki–Kerava, Helsinki–Vantaankoski ja Helsinki–Leppävaara, joilla vähimmäiskäytön kynnysarvo on 95 %.

Liikennevirasto ei saa kuitenkaan peruuttaa ratakapasiteettia, jos käyttämättä jättäminen on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä riippumattomista muista kuin taloudellisista syistä. Liikennevirasto peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten.

Takaisin valikkoon

4.7 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet

4.8 Toiminta häiriötilanteissa

4.8.1 Periaatteet

Liikennevirastolla on oikeus tilapäisesti poistaa ratakapasiteetti käytöstä kokonaan tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon teknisen vian, onnettomuuden tai vauriotapahtuman vuoksi poissa käytöstä.

Liikennevirasto tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle. Liikennevirasto ei ole kuitenkaan velvollinen korvaaman ratakapasiteetin haltijalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, ellei muuta ratakapasiteetin haltijan kanssa ole sovittu.

4.8.2 Toimintaohjeet

Liikennevirasto määrittää säännöt rautatieyritysten välisten häiriötilanteissa toimitaan. Liikenneviraston Liikennekeskus ratkaisee rautatieliikenteen häiriötilanteet ja ohjeistaa kuinka toimitaan häiriötilanteissa. Rautatieyritys voi antaa ehdotuksensa omiin juniinsa liittyvistä häiriötilanteiden toimintaohjeista. Häiriötilanteiden haitoista ja korvausvastuista neuvotellaan Liikenneviraston kanssa.

(Päivitetty 21.6.2010.)

4.8.3 Todennäköiset tilanteet

Häiriötilanteissa toimitaan Liikenneviraston Liikennekeskuksen ohjeiden mukaan.

(Päivitetty 21.6.2010.)

4.8.4 Epätodennäköiset tilanteet

Liikennevirasto, rautatieyritykset ja radanpidon yritykset ovat velvollisia varautumaan toimialansa ja toimialueensa laajuisesti rautatiellä sattuviin onnettomuuksiin. Periaate on, että rautatieyritys ja rataurakoitsijat varautuvat siihen, että ne kykenevät kohtuullisessa ajassa onnettomuuden jälkeen raivaamaan pois radalta oman kalustonsa ja kuljetettavana olleet tavarat sekä korjaamaan niistä ympäristölle aiheutuneet vahingot. Asian hoitamiseksi yrityksen tulee tehdä suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyvät varautumistoimenpiteet tulee olla tehty ennen liikenteen aloittamista. Yrityksen on itse kustannettava varautumisjärjestelmän luominen ja ylläpito. Onnettomuudesta aiheutuneet kustannukset peritään vahingon aiheuttajalta raideliikennevastuulain ja vahingonkorvauslain mukaisesti.

Liikennevirasto varautuu kunnostamaan radan nopeasti liikennöitävään kuntoon ja kohtuullisessa ajassa onnettomuutta edeltäneeseen kuntoon. Liikennevirasto sopii asiasta rataverkon kunnossapitosopimusten teon yhteydessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö antaa ohjeet ja valvoo rautatiesektorin eri toimijoiden onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumista.

(Päivitetty 21.6.2010.)

Takaisin valikkoon