2.1 Johdanto

Luvussa kaksi kuvataan rataverkolle pääsyn ja liikennöinnin harjoittamisen edellytykset. Liikennöinnin harjoittamisen edellytyksiä ovat toimilupa, rautatieyrityksen turvallisuustodistus tai museoliikennöitsijän liikennöintilupa, myönnetty ratakapasiteetti ja rataverkon käyttösopimus. Tässä luvussa kuvataan lisäksi mm. liikkuvan kaluston hyväksyntämenettelyä ja liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuuteen liittyviä asioita.

Takaisin valikkoon

2.2 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset

Rataverkolle pääsyn edellytykset kuvataan rautatielaissa (555/2006). Valtion rataverkolla on noudatettava Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston määräyksiä. Tiedot Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston voimassa olevista määräyksistä ja ohjeista ovat saatavissa Valtion säädöstietopankki Finlexin viranomaissivuilla osoitteessa http://www.finlex.fi.

Valtioneuvoston asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (750/2006) säädetään mm. rautatiejärjestelmää koskevista olennaisista vaatimuksista.
Olennaisten vaatimusten täydentämiseksi voidaan antaa erillisiä määräyksiä.

Junaliikenteessä on käytettävä JKV-veturilaitetta tai ilman JKV-veturilaitetta liikennöintiin on oltava rautatielain (555/2006) 28 §:n 5 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. JKV-veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupa voidaan myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos JKV-veturilaitetta tai sen varaosia ei ole saatavana. Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet, joilla JKVlaite on pakollinen, luetellaan Liikenteen turvallisuusviraston museoliikennemääräyksessä (RVI/295/411/2008).

Lisätietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta.

Kuva 2. Markkinoilletulon vaiheet.

Takaisin valikkoon

2.2.1 Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi

Rautatieliikennöinnin harjoittaminen valtion rataverkolla edellyttää rautatieyritykseltä ja rautatieyritysten kansainväliseltä yhteenliittymältä seuraavien edellytysten täyttymistä:

1. Rautatieyrityksellä tai rautatieyritysten kansainvälisellä yhteenliittymällä tulee olla rautatielain mukainen liikenneja viestintäministeriön myöntämä tai vastaava Euroopan
   talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa, ellei kyse ole rautatielaissa tarkoitetusta museoliikenteestä.
2. Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava rautatielain mukainen Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne
   rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa.
   
3. Rautatieliikenteen harjoittajalle on myönnetty ratakapasiteettia aiottua liikennettä varten.
4. Rautatieliikenteen harjoittaja on tehnyt Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimuksen.
5. Rautatielain ja sen nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen
   harjoittamisen edellytykset täyttyvät muutoin.

Rataverkolle pääsyn edellytyksiä ja markkinoilletulon vaiheita on esitetty prosessikaavion muodossa kuvassa 2.

Takaisin valikkoon

Museoliikenne

Museoliikennettä koskevat samat tässä verkkoselostuksessa kuvatut vaatimukset kuin muuta rautatieliikenteen harjoittamista lukuun ottamatta toimilupaa. Museoliikenteen harjoittajalta edellytetään Liikenteen turvallisuusviraston myöntämää liikennöintilupaa, joka vastaa rautatieyrityksen turvallisuustodistusta. Liikennöintilupa myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liikennöintiluvan saamisen edellytyksenä on, että museoliikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus.

Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä ratakapasiteettina. Liikennevirastosta on saatavissa ohjeet museoliikenteen harjoittamiseen.

Junaliikenteessä on käytettävä JKV-veturilaitetta tai ilman JKV-veturilaitetta liikennöintiin on oltava rautatielain (555/2006) 28 §:n 5 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeusluvan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuus ei vaarannu. JKV-veturilaitteen käyttöä koskevissa tapauksissa poikkeuslupa voidaan
myöntää määräaikaisena, jos kyse on poikkeuksellisesta ja tilapäisestä liikennöintitarpeesta taikka jos JKV-veturilaitetta tai sen varaosia ei ole saatavana. Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksikölle tai veturille, jota käytetään matkustajajunassa tai kaupallisessa tavaraliikenteessä, joka ei välittömästi liity radanpitoon. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet, joilla JKVlaite on pakollinen, luetellaan Liikenteen turvallisuusviraston museoliikennemääräyksessä (RVI/295/411/2008).

Lisätietoja antaa Liikenteen turvallisuusvirasto.

Takaisin valikkoon

2.2.2 Edellytykset rataverkon käytölle

Seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät voivat käyttää valtion rataverkkoa rautatieliikenteen harjoittamiseen:

1. kotimaisessa tavaraliikenteessä ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä rautatielaissa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä
2. kotimaisessa henkilöliikenteessä sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetussa laissa (20/1995) tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö (VR-Yhtymä Oy).

Nämä rautatieyritykset saavat käyttää rataverkkoa rautatielain mukaisesti ja valtion rataverkon liikennepaikkoja harjoittamaansa liikennettä varten rataverkon käyttösopimuksen mukaisesti. Myös muu yritys tai yhteisö saa käyttää rataverkon yksittäistä liikennepaikkaa rautatieliikenteeseen edellyttäen, että liikennöinti palvelee liikennepaikkaan liitettyä yksityisraidetta ja että liikennöinnistä on sovittu Liikenneviraston kanssa.

2.2.3 Toimilupa

Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää toimiluvan Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen. Myönnetty toimilupa on voimassa toistaiseksi, ja ministeriö tarkastaa toimiluvan ja sen ehdot viiden vuoden välein toimiluvan myöntämisestä. Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella. Muualla myönnetty toimilupa on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle tiedoksi.

Toimiluvan saamisen edellytyksenä on, että yritys harjoittaa päätoimenaan rautatieliikennettä, yrityksellä on Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, yritys on riittävän vakavarainen ja että yrityksellä on pätevä johto ja riittävä vastuuvakuutus. Toimilupahakemus toimitetaan liikenne- ja viestintäministeriöön.

Takaisin valikkoon

2.2.4 Turvallisuustodistus

Turvallisuustodistuksen myöntää kansallinen rautatieturvallisuusviranomainen, joka Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto.

Mikäli rautatieyrityksellä on jossain toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa myönnetty turvallisuustodistuksen A-osa, on sen haettava turvallisuustodistuksen B-osaa Liikenteen turvallisuusvirastolta ennen kuin se voi aloittaa rautatieliikenteen tai radanpidon harjoittamisen Suomessa.

Turvallisuustodistus myönnetään tai hyväksytään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen voimassaolon päätyttyä yrityksen on haettava uutta turvallisuustodistusta.

Turvallisuustodistus muodostuu kahdesta osasta. A-osalla hyväksytään turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja B-osalla ne turvallisuustodistuksen haltijan antamat asiakirjat ja järjestelyt, jotka liittyvät säädettyjen edellytysten täyttymiseen. Turvallisuustodistuksella varmistetaan, että hakija täyttää toiminnalleen asetetut turvallisuusvaatimukset ja että yrityksellä on edellytykset toimia turvallisesti rataverkolla. Nämä vaatimukset on esitetty rautatielaissa. Turvallisuustodistukseen voidaan muutoinkin sisällyttää rautatieliikenteen turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan rautatieliikenteen
luonne ja laajuus. Edellä mainittuja vaatimuksia on tarkennettu ja selitetty Liikenteen turvallisuusviraston antamassa ohjeessa turvallisuustodistuksen hakemisesta.

Liikenteen turvallisuusvirasto edellyttää, että:

• hakijalla on vaatimusten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä
• hakija osoittaa täyttävänsä ne rataverkon käyttöä koskevat säännöt ja määräykset, jotka koskevat sitä verkon osaa, jossa se aikoo harjoittaa liikennettä tai liikennöidä ja hakija osoittaa voivansa varmistaa säännösten ja määräysten noudattamisen,
• hakija osoittaa, että sen henkilöstöryhmät ja sen käyttämän alihankkijan henkilöstöryhmät ovat asianomaisten [verkkoa koskevien] määräysten mukaisesti tehtäväänsä koulutettuja ja päteviä;
• hakija osoittaa, että sen käyttämä liikkuva kalusto on asianomaisten [verkkoa koskevien] määräysten mukainen ja että sen liikkuvan kaluston huolto ja kunnossapito on järjestetty asianmukaisesti.

Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut ohjeen turvallisuustodistuksen hakemisesta ja Liikenteen turvallisuusvirastosta on saatavissa lomake, jolla turvallisuustodistusta haetaan.
Hakemus liitteineen toimitetaan Liikenteen turvallisuusvirastoon, joka käsittelee saapuneen hakemuksen ja pyytää tarvittaessa hakijalta lisäselvityksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto
ratkaisee turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskevan asian neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Asia on kuitenkin ratkaistava vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä, vaikka kaikkia tarvittavia tietoja ei olisikaan toimitettu. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää tai hyväksyä turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan tai yksittäisiä rautatiereittejä. Virasto voi tarkistaa turvallisuustodistuksen tai sen osan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevia säännöksiä tai määräyksiä muutetaan olennaisesti. Jos turvallisuustodistuksen haltijan harjoittaman toiminnan luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti, sen tulee hakea turvallisuustodistuksen hyväksymistä uudelleen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa turvallisuustodistuksen edellytyksiin.

2.2.5 Vakuuttamisvelvollisuus

Rautatieliikenteen harjoittajalla ja radanpidon töitä tekevällä yhtiöllä on oltava voimassa oleva riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely raidekulkuneuvon käyttämisestä toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalle, josta rautatieliikenteen harjoittaja tai radanpidon töitä tekevä yhtiö on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnasta aiheutuvat riskit. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn on oltava voimassa koko sen ajan, jolloin toimintaa harjoitetaan.

Takaisin valikkoon

2.3 Ratakapasiteetin hakeminen

Ratakapasiteetin hakeminen edellyttää sitä, että seuraavat vaatimukset
täyttyvät:

• Rautatieyrityksellä on rautatielain mukainen tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa, ellei kyse ole rautatielaissa tarkoitetusta museoliikenteestä.
• Rautatieyrityksellä on rautatielain mukainen turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa.
  

Ratakapasiteetin hakemiseen ja myöntämiseen liittyvät asiat on kuvattu verkkoselostuksen luvussa 4.

Takaisin valikkoon

2.4 Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita

2.4.1 Puitesopimus

Liikennevirasto voi tehdä ratakapasiteetin hakijan kanssa ratakapasiteetin käytöstä puitesopimuksen, jonka tarkoituksena on määrittää hakijan tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan oikeuta ratakapasiteetin hakijaa
saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia.

Rautatieyrityksen on haettava puitesopimuksen mukaista ratakapasiteettia jokaista aikataulukautta varten. Liikennevirasto myöntää myös puitesopimuksen mukaisen ratakapasiteetin hakemuksesta rautatielain mukaisessa menettelyssä. Vastaavasti rataverkon käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten puitesopimuksesta huolimatta. Puitesopimus ei rajoita rautatielain säännösten soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin.

Puitesopimus tehdään enintään viideksi vuodeksi. Liikennevirasto voi kuitenkin erityisestä syystä tehdä pitempiaikaisia puitesopimuksia. Viittä vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena voivat kuitenkin olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset liiketoimintariskit. Lisäksi perusteena voivat olla erityisen painavat syyt, jotka perustuvat sopijapuolen laajoihin ja pitkäaikaisiin investointeihin ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin.

2.4.2 Rataverkon käyttösopimus

Rautatieyrityksen ja museoliikenteen harjoittajan on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus valtion rataverkon sekä rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta
keskeisten palvelujen käytöstä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi liikennepaikkojen raiteiden ja liikenteenohjauspalveluiden käyttö. Osapuolten välillä voidaan sopia myös mahdollisista muista rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta tarpeellisista käytännön järjestelyistä.

Rautatieliikenteen harjoittajan tulee ottaa yhteyttä Liikennevirastoon käyttösopimuksen valmistelua ja sopimusneuvotteluita varten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen ratakapasiteetin hakemista. Rataverkon käyttösopimuksessa huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetyn ratakapasiteetin luonne ja laajuus. Käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten erikseen ja sitä voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakoa koskevat päätökset tai muut, esimerkiksi rataverkon kuntoon ja käytettävyyteen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Sopimus voidaan tehdä, kun kaikki rautatielain mukaiset edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle täyttyvät. Käyttösopimuksen tekemisen ja ratakapasiteetin myöntämisen
jälkeen liikennöinti voidaan aloittaa.

Takaisin valikkoon

2.5 Liikennöintiä koskevat määräykset

Liikennöintiä koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja muut ohjeet Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston Internet-sivuilla.

Takaisin valikkoon

2.6 Erikoiskuljetukset

Erikoiskuljetuksia koskevia rajoituksia käsitellään luvussa 3.4 (liikennerajoitukset) ja liitteessä 6. Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla. Muut ohjeet löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilla.

Erikoiskuljetusluvan myöntää Liikennevirasto. Lisätietoja Liikenneviraston Internet-sivuilta.

Takaisin valikkoon

2.7 Vaarallisten aineiden kuljettaminen

Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään luvussa 3.4.3 (vaaralliset aineet). Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja Liikenteen turvallisuusviraston Internet-sivuilla. Muut ohjeet löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilta.

Takaisin valikkoon

2.8 Rautateiden liikkuva kalusto

Liikkuvan kaluston käyttöön ottamiseen on oltava Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä käyttöönottolupa. Käyttöönottolupa voidaan myöntää liikkuvalle kalustolle, joka täyttää Suomessa voimassa olevat lainsäädännön mukaiset vaatimukset.

Vaatimukset perustuvat Euroopan yhteisön oikeuden mukaisiin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimuksiin, ja Liikenteen turvallisuusvirasto antaa niitä täydentävät tarkemmat määräykset. Vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa EY-tarkastusvakuutuksella tai vastaavalla muulla Euroopan talousalueella annetulla vakuutuksella. Ennen käyttöönottoluvan myöntämistä Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää mahdollisten rajoitusten määrittämiseksi Liikenneviraston lausuntoa kalustotyypin tai -yksikön tiettyjen ominaisuuksien soveltuvuudesta rataverkolle.

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi ja liikkuvan kaluston yksilöimiseksi rekisteriä, jonka avulla valvotaan liikkuvan kaluston kelpoisuutta ja liikenneturvallisuutta. Liikkuva kalusto rekisteröidään Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rekisteriin, jos liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa. Rekisteriin merkitään myös sellainen valtion rataverkolla käytettävä liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa valtiossa. Rekisteriin merkitään myös yksityisraiteilla käytettävä liikkuva kalusto.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi rekisteröidä liikkuvan kaluston hakemuksesta myös määräajaksi. Myös sellainen liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan toisessa valtiossa, voidaan rekisteröidä määräajaksi, jos sille on myönnetty käyttöottolupa Suomessa ja sitä käytetään valtion rataverkolla ainoastaan väliaikaisesti.

Liikkuvan kaluston rekisteriin on merkittävä tiedot liikkuvan kaluston omistajasta, haltijasta ja vuokraajasta. Muista liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta kalustosta on rekisteriin merkittävä tiedot kulkuneuvon omistajasta tai vuokraajasta, kulkuneuvon käyttöön liittyvistä mahdollisista rajoituksista sekä kulkuneuvon huoltosuunnitelmaan liittyvistä turvallisuuden kannalta olennaisista tiedoista.

Tarkempaa tietoa vaatimuksista ja muista kalustoasioista saa Liikenteen turvallisuusvirastosta.

Liikkuvan kaluston, jota käytetään yksinomaan ratatyössä, hyväksyy Liikennevirasto 1.1.2010 alkaen. Silloin, kun kalustoa käytetään jossain välissä junana, kaluston hyväksyy
Liikenteen turvallisuusvirasto

Takaisin valikkoon

2.9 Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus

Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilla henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus. Kelpoisuudesta säädetään tarkemmin 1.1.2005 voimaan tulleessa laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä. Laissa säädetään rautatieliikenteen liikenneturvallisuuteen välittömästi vaikuttavien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Näissä tehtävissä toimivien tulee täyttää myös Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä asetetut terveydentila-, koulutus- ja muut kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat tehtävien mukaan.

Rautatieyrityksen on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi tai hyväksymiseksi toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tiedot palveluksessaan olevien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuuksista. Museoliikennettä harjoittavan toimijan on toimitettava vastaavat tiedot Liikenteen turvallisuusvirastolle liikennöintiluvan myöntämistä varten. Liikenteen turvallisuusvirasto voi turvallisuustodistusta tai liikennöintilupaa myöntäessään tarvittaessa myös muutoin tutkia tarkemmin, täyttääkö jokin rautatieliikenteen harjoittajan (toiminnanharjoittajan) palveluksessa tai toiminnassa mukana oleva henkilö tai henkilöryhmä sille asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Takaisin valikkoon