A 8/2009 Etelä-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän (ESKO) käyttöönotto ja muutokset liikenteenohjaustyössä

Arja Ala-Laurinaho - Kirsti Launis - Jouni Lehtelä - Päivi Piispanen

Ratahallintokeskus, Liikenne­järjestelmä­osasto. Helsinki 2009. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 8/2009. 83 sivua ja 6 liitettä. ISBN 978-952-445-290-8, ISBN 978-952-445-291-5 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf)

TIIVISTELMÄ

Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa Etelä-Suomen liikenteen ohjausjärjestelmän uudistukseen (ESKO) tietoa, jonka avulla edistetään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Työterveys­laitos toteutti hankkeen 1.5.2007–28.2.2009 ja hanketta rahoittivat Ratahallinto­keskuksen (RHK) lisäksi Valtion työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. Hankkeen aineisto koostuu haastatteluista (liikenteenohjaajien, RHK:n, VR Osakeyhtiön, Rautatie­viraston ja Rautatievirkamiesliiton edustajia), liikenteenohjaustyön havainnoinnista (Riihimäki, Linnunlaulu ja Pasila), hankkeessa järjestetyn häiriötyöpajan keskusteluista, liikenteenohjausta ja raideliikennettä koske­vista dokumenteista sekä Oslon liikenteen­ohjauksen benchmark-vierailun aineistosta.

Hankkeen alkuvaiheessa todettiin, että ohjausjärjestelmän uudistus on vain yksi liikenteen­ohjauksen ympärillä olevan toimijaverkoston monesta toisiinsa kietoutuvasta muutoksesta. Muutoksen nopeutta kuvaa esimerkiksi se, että tutkimuksen ensim­mäi­sessä väliraportissa kuvatut liikenteenohjauksen tehtävät olivat hankkeen päättyessä hajautettu usealle toimijalle (Liikennekeskus, Kuljetustenhallintakeskus, Informaatio­keskus). Tämä organisoinnin kehityskulku on loogista jatkoa valitulle tilaaja–tuottaja-toiminta­konseptille, jossa tavoitteena on purkaa historiallisesti toisiinsa kietoutuneet junaliikennöitsijän ja liikenteenohjauksen tehtävät ja tuottaa tulevaisuudessa usealle rataliikennöitsijälle tasapuoliset liikenteenohjaus­palvelut kustannustehokkaasti.

Liikenteenohjauksen keskeinen tehtävä on liikenteessä eri syistä syntyvien häiriöiden ennakointi ja hallinta. Toiminnan sujuvuuden ja toimijoiden kuormittumisen kannalta on tärkeää, miten sujuvaa koko verkoston toiminta on häiriötilanteissa. Hankkeessa selvitettiinkin, millaisia häiriöitä liikenteenohjauksen arjessa esiintyi, miten liikenteen­ohjaajat tilanteita itse kuvasivat ja miten tilanteiden hallinta muuttui – tai sen arvellaan muuttuvan – uusien työnjakojen, ohjausjärjestelmämuutosten ja muiden uusien välinei­den käyttöönoton seurauksena. Hankkeen edetessä eri osapuolet kokoontuivat myös yhteiseen häiriötyöpajaan, jossa ryhmätöiden avulla käsiteltiin muutamia tyypillisiä häiriötilanteita, niiden ongelmia, ratkaisuja ja toimintatapojen kehittämistä. Raportissa on esitetty yksi tyypillinen häiriötilanne ja oletus sen ratkaisemisessa tarvittavan toiminnan ja työnjaon muutoksista. Tässä raportoitu häiriönhallinnan tarkastelu osoittaa, että kaikkien liikennetilanteen hoitamiseen osallistuvien on tärkeää tuntea omien tehtäviensä lisäksi verkostossa toimivien keskeiset tehtävät ja työvälineet. Häiriö­tilanteessa jokainen toimija ja jokaisessa tehtävässä tehty ratkaisu vaikuttavat siihen, mitä ratkaisuja muissa osa-alueissa voidaan tehdä. Toimimaton kokonaisuus on kuormit­tu­mista lisäävä tekijä jokaiselle tilanteen hoitoon osallistuvalle.

Hankkeen yksi keskeinen tehtävä oli arvioida sitä, miten käyttöön otettava kauko-ohjausjärjestelmä, ESKO, muuttaa työtä yleensä ja erityisesti työn häiriönhallintaa. ESKOn käyttöönoton ja liikenteenohjauksen Pasilaan siirtymisen viivästymisen vuoksi seuranta-aineistoa järjestelmämuutoksen toteutumisesta ei voitu kerätä. Kuitenkin, kun samanaikaisesti tapahtui useita, liikenteenohjauksen työhön vaikuttavia organisatorisia muutoksia, tutkijat pitivät RHK:n päätöstä lykätä ESKO-järjestelmän käyttöönottoa erittäin hyvänä ratkaisuna. Käyttöönoton lykkäys on mahdollistanut kokonaistilanteen tarkastelun ja teknisten ja organisatoristen muutosten paremman yhteensovittamisen.

ESKO työvälineenä helpottaa mitä ilmeisimmin liikenteenohjaajan työtä sekä normaali­tilanteessa, poikkeustilanteessa että häiriönhallinnassa: yhden käyttöliittymän kautta pystytään hoitamaan keskeiset liikenteenohjaukseen liittyvät tehtävät. ESKO tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti liikenteenohjaajien joustavaan työnjakoon sekä tiedon­kulkuun eri toimijoiden (tai tietojärjestelmien) välillä. Häiriöiden osalta todettiin, että ESKO ei niitä poista, mutta sen ominaisuudet tukevat häiriötilanteen sujuvaa ratkaise­mista. Käytännössä ESKOn vaikutuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta: järjestelmän käytettävyys eri tilanteissa, yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa jne. paljastuvat osin vasta todellisen käytön myötä. Hyväkään ennakointi ei pysty ottamaan huomioon kaikkia eteen tulevia kysymyksiä.

Kun liikenteenohjauksen "ydin" keskittyy liikenteenohjaajille ja useat heidän aiemmin hoitamistaan tehtävistä (esim. kalustokierrot, info) siirtyvät muille toimijoille ja yksiköille, on tärkeää analysoida ja kehittää niitä verkoston yhteisiä käsikirjoituksia, joilla erilaisissa häiriötilanteissa toimitaan. Yhteisten käsikirjoitusten on hyvä olla niin yksinkertaisessa muodossa, että niihin on mahdollista nopeaa toimintaa edellyttävissä poikkeustilanteissa tukeutua. Hyvä esimerkki yhteisestä käsikirjoituksesta ovat Oslon liikenteenohjauksessa käytössä olevat tilannekortit, joita meille esiteltiin tutustues­samme Oslon liikenteenohjaus­keskukseen 17.–18.12.2008.