A 12/2009 Kerava-Lahti-oikoradan vaikutukset Mäntsälän Vähäjärvenkallioiden metsäalueen pesimälinnustoon. Yhteenveto vuosien 2002-2008 seurannan tuloksista

Pekka Routasuo

Ratahallintokeskus, Rataverkko-­osasto. Helsinki 2009. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 12/2009. 34 sivua ja 1 liite. ISBN 978-952-445-303-5, ISBN 978-952-445-304-2 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf)

TIIVISTELMÄ

Vähäjärvenkallioiden vanha metsä -niminen Natura 2000 -alue (FI0100057) sijaitsee Saaren kylässä Mäntsälän kunnan pohjoisosassa. Helsinki–Lahti-moottoritie sijoittuu Natura 2000 ‑alueen itäosaan siten, että pieni osa Natura-alueesta jää tien itäpuolelle ja pääosa länsipuolelle. Keravalta Lahteen rakennettu oikorata kulkee Mäntsälän pohjois­osassa Lahden moottoritien länsipuolella. Vähäjärvenkallioiden kohdalla oikorata sijaitsee tiealueen vieressä. Radan alle jäi pieni osa Natura 2000 -alueesta.

Ratahallintokeskuksen teettämässä oikoradan linnustonseurantasuunnitelmassa (Koskimies 2002) esitettiin radan luontovaikutusten selvittämiseksi lintulaskentoja Vähäjärvenkallioiden alueelle. Ratahallintokeskus tilasi lintulaskennat Ympäristö­suunnittelu Enviro Oy:ltä. Seuranta­tutkimus alkoi vuonna 2002, jolloin oikoradan rakennustyöt eivät vielä olleet edenneet Vähäjärvenkallioiden kohdalle. Laskennat toistettiin vuosina 2003 ja 2004, jolloin oikorataa rakennettiin. Liikennöinti radalla aloitettiin syksyllä 2006. Vuonna 2007 alkoi uusi linnuston­seurantajakso, joka toteutettiin samalla menetelmällä kuin vuosien 2002–2004 laskennat.

Vähäjärvenkallioiden linnuston seurannassa koottu aineisto ei osoita merkittäviä linnuston­muutoksia. Eri lajien kannat ovat vaihdelleet eri tavoin ilman yhteistä muutos­suuntaa tai yhteneväisyyttä valtakunnallisiin kannanmuutoksiin. Lajimäärä on pysynyt jokseenkin samana vuodesta toiseen. Linnuston yhteisparimäärä on ollut suurin kesällä 2004 ja pienin kesällä 2003. Arvokkaimmista lajeista metso ja pohjantikka ovat pystyneet säilyttämään vähäisen kantansa vakaana.

Rautatiealueen linnusto on muuttunut vuonna 2002 tehdyn puustoraivauksen jälkeen. Merkittävin muutos on ollut rautatiealueen reunassa sijainneen mehiläishaukan pesä­paikan autioituminen. Muita huomionarvoisia lintulajeja ratalinjalla ei pesinyt, vaan lajisto koostui tavanomaisista kuusimetsien linnuista. Vähäjärvenkallioiden arvokkaim­mat lajit pesivät kauempana ratalinjasta. Moottoritien rakentaminen 1990-luvulla oli jo saattanut karkottaa aremmat lajit kauemmas tien reunasta. Ratalinjan raivaaminen moottori­tien varteen on vaikuttanut Vähäjärvenkallioiden linnustoon vähemmän kuin tutkimus­alueen etelärinteeseen samaan aikaan tehty ratatöihin kuulumaton aukko­hakkuu, joka hävitti mm. vaarantuneen tiltaltin ja vähälukuisen pyyn reviirin.

Syksyllä 2006 alkanut junaliikenne on vaikuttanut alueen linnustoon vain vähän. Laji- ja parimäärät ovat pysyneet ennallaan, mutta lajistossa on ollut pientä vaihtelua. Rautatiealueella esiintyi muihin osa-alueisiin verrattuna niukempi metsälinnusto, mutta toisaalta eräät vanhan metsän lintulajitkin pesivät edelleen lähellä rataa. Vanhan metsän lajeista puukiipijä on pesinytkin rautatiealueella. Viitteitä siitä, että junaliikenteen aiheuttama melu olisi vaikuttanut pesimälinnustoon, ei saatu.

Liito-oravan jätöshavaintojen perusteella radan rakentaminen ei ole vaikuttanut alueen liito-oravakantaan. Kevään 2008 havainnot moottoritien läheltä osoittavat, että liito-orava ei todennäköisesti häiriinny liikennemelusta.