A 16/2009 Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen

Pekka Iikkanen - Tero Kosonen - Mikko Mukula - Tiina Kiuru

Ratahallintokeskus, Liikennejärjestelmäosasto. Helsinki 2009. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 16/2009. 84 sivua ja 6 liitettä. ISBN 978-952-445-311-0, ISBN 978-952-445-312-7 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf)

TIIVISTELMÄ

Tarkasteltavalla Etelä-Suomen rataverkolla on välityskykyongelmia, jotka aiheuttavat tavara­junille ylimääräisiä viivytyksiä ja lisäävät kuljetusten kustannuksia. Linjaosuuksilla tavara­liikenteen kulkua rajoittavat suuri liikennekuormitus ja suuret nopeuserot henkilö- ja tavara­junien välillä. Ratapihoilla välityskykyongelmien taustalla ovat yleensä vanhentuneet raiteisto­mallit ja puutteet turvalaitteissa.

Tarkasteltavan rataverkon kuljetusmäärissä on tapahtumassa muutoksia. Suurin muutos vuoden 2008 alkupuoleen nähden on kotimaan raakapuukuljetusten lisääntyminen, mikäli Venäjän esittämät raakapuutullit tulevat voimaan. Tällöin raakapuun tuonti Venäjältä loppuu, kotimaan markkinapuun kysyntä kasvaa, kotimaisen puun kuljetusmatkat pidentyvät ja rauta­tie­kuljetusten osuus kasvaa. Myös yhdistettyjen kuljetusten arvioidaan kasvavan merkittävästi. Lisääntyvään kuljetuskysyntään vastaaminen edellyttää kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttamista jo ennen vuotta 2015. Tällaisia ovat mm. Riihimäen kolmioraiteen sekä Tampereen ratapihan ohikulku­raiteen rakentaminen ja ratapihan raiteiden jatkaminen.

Työssä laadittiin Etelä-Suomen vilkkaimmin liikennöidyille rataosuuksille tavaraliikenteen vakioaikataulurakenne, joka integroitiin osaksi henkilöliikenteen vakioaikatauluja. Vakio­aikataulu­järjestelmä on tärkeä lähtökohta infrastruktuurin johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle suunnittelulle ja se selkiyttää liikenteen suunnittelua ja kapasiteetinjakoa.

Tämän selvityksen lopputuloksen suositeltavilla toimenpiteillä parannetaan ratojen välitys­kykyä, jatketaan rataverkon sähköis­tystä, laajennetaan 250 kN akselipainon verkkoa, mahdollis­tetaan uusien yhdistettyjen kuljetusten terminaalien rakentaminen sekä parannetaan ratapihojen toimivuutta. Suositeltu toimenpideohjelma tarkoittaa noin 560 M€:n investointi­tarvetta. Kustannukset eivät sisällä jo käynnissä olevien tai päätettyjen hankkeiden kustannuksia eikä isojen ratapihojen kehittämisen kustannuksia.

Toimenpidekorin I investoinneilla (suositus toteutukseksi v. 2011–2015) turvataan päärata­verkon tavaraliikenteen toimivuus ja kehitetään tavaraliikenteen kilpailukykyä. Pääpaino on raakapuukuljetusten pääreittien toimivuuden varmistamisessa. Toimenpidekorin kustannukset ovat noin 120 M€. Toimenpidekorin II investoinneilla (suositus toteutukseksi v. 2016–2020) mahdollistetaan vakioaikataulurakenteen käyttöönotto rataosilla Vuosaari–Riihimäki–Tampere, Vuosaari–Lahti ja Riihimäki–Lahti–Kouvola. Tämä edellyttää yksittäisistä välityskyky­investoinneista muodostuvan kokonaisuuden toteuttamista pääradalla sekä siihen liittyvillä Turku–Toijala ja Karjaa–Hyvinkää rataosilla. Toimenpidekorin kustannukset ovat yhteensä noin 195 M€. Toimenpidekorin III investoinneilla (suositus toteutukseksi v. 2020 jälkeen) jatketaan päärataverkon kehittämistä rakentamalla lisäraiteita rataverkon kriittisiin kohtiin ja kehittämällä tärkeimpiä ratapihoja tehokkaamman toiminnan turvaamiseksi. Toimenpidekorin kustannukset ovat yhteensä noin 245 M€.

Vastaava selvitys on aikaisemmin tehty Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Suomen rataverkon osalta, joten koko rataverkon kehittämistarpeet on kertaalleen selvitetty. Näiden järjestelmä­analyysien avulla on luotu Suomen rataverkon tavaraliikennejärjestelmän perusta radanpidon osalta.