A 19/2009 Rautatieliikenteen täsmällisyyden kehittäminen suorituskannustinjärjestelmällä

Anna Nervola

Ratahallintokeskus, Liikenne­järjestelmäosasto. Helsinki 2009. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 19/2009. 112 sivua ja 2 liitettä. ISBN 978-952-445-323-3, ISBN 978-952-445-324-0 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf)

Asiasanat: rautatieliikenteen täsmällisyys, suorituskannustinjärjestelmä

TIIVISTELMÄ

EU on määritellyt direktiivissä 2001/14/EY rautatieliikenteen suorituskannustin­järjes­telmän. Suorituskannustinjärjestelmällä pyritään kehittämään täsmällisyyttä ja rata­verkon tehokasta käyttöä kannustamalla taloudellisin ohjauskeinoin radanpitäjää ja operaattoria rajoittamaan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä. Myös Suomen rauta­tie­lakiin on lisätty suorituskannustinjärjestelmää koskeva pykälä, joka tuli voimaan 1.10.2009.

Tämän työn tavoitteena on määritellä lähtökohdat rautatieliikenteen suoritus­kannustin­järjestelmälle sekä luoda näiden pohjalta toimiva ja Suomen toiminta­ympäristöön sovel­tuva suorituskannustinjärjestelmä. Työssä on noudatettu päätöksen­teko­metodologista tutkimusotetta. Työ perustuu teoriaosiossa esitettyihin suoritus­kannustinjärjestelmän kansan­talousteoreettisiin perusteisiin ja rautatieliikenteen täsmäl­li­syyden teoriaan. Tämän lisäksi työssä on tarkasteltu kansainvälisiä suoritus­kannustinjärjestelmiä.

Teoriaosion ja kansainvälisten esimerkkien perusteella on nostettu esiin rautatie­liikenteen suorituskannustinjärjestelmään liittyviä näkökulmia, joihin on kiinnitetty huomioita järjestelmää muodostettaessa. Näitä ovat asiakkaiden kokema täsmällisyys, rautatieliikennejärjestelmän ominaisuudet, täsmällisyyden mittaaminen ja kannustin­järjestelmän teoreettiset lähtökohdat. Suorituskannustinjärjestelmää muodostettaessa on huomioitu lisäksi validiteetin, yksinkertaisuuden ja ymmärrettävyyden, reliabiliteetin, relevanttiuden sekä kustannustehokkuuden vaatimukset.

Työssä muodostettu rautatieliikenteen suorituskannustinjärjestelmä perustuu sanktioihin. Sanktioiden suuruus on määritelty matkustajien ja asiakkaiden epä­täsmällisyys­kustannuksiin perustuen. Järjestelmässä sanktioita kertyy henkilö- ja tavara­liikenteen myöhästymisistä, tavaraliikenteen etuajassa lähdöistä sekä henkilö­liikenteen junavuorojen peruutuksista. Radanpitäjälle ja operaattorille lasketaan sanktiot näiden aiheuttamien häiriöiden perusteella. Muodostetun järjestelmän tuottamat sanktiot toimijaa kohti ovat vuositasolla noin 2–4 miljoonan euron luokkaa.