8/2010 Rautatieliikenteen täsmällisyys 2009

Liikennevirasto, rautatieosasto. Helsinki 2010. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 8/2010. 48 sivua. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6656, ISBN 978-952-255-515-1, ISSN 1798-6664 (pdf), ISBN 978-952-255-516-8 (pdf)

Avainsanat: rautatieliikenne, täsmällisyys, liikenteen laatu, myöhästyminen, liikennehäiriö

TIIVISTELMÄ

Rautatieliikenteen täsmällisyys on usein esillä julkisuudessa, ja junien aikataulujen luotettavuudelle asetetaan korkeat vaatimukset. Tässä Liikenneviraston julkaisussa käsitellään tarkemmin rautatieliikenteen täsmällisyyttä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä vuonna 2009. Raportissa tarkastellaan henkilökaukoliikenteen ja Helsingin seudun lähiliikenteen sekä tavaraliikenteen täsmällisyyttä erikseen. Raportti painottuu radanpidon täsmällisyysvaikutuksiin, mutta kuvaa kuitenkin koko rautatiesektorin toiminnan vaikutuksia täsmällisyyteen.

Epätäsmällisyyttä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa radanpitäjästä johtuviin, liikennöitsijästä johtuviin sekä ulkopuolisista tekijöistä johtuviin. Ulkopuolisia tekijöitä ovat mm. sää ja keli, onnettomuudet sekä liikennetuhotyöksi luokiteltava ilkivalta. Lisäksi suuri osa myöhästymisistä on muusta myöhässä olevasta junaliikenteestä johtuvia ns. sekundäärisiä myöhästymisiä.

Radanpidosta johtuvia syitä ovat mm. radan kunnossapito- ja rakennustyöt, radan huonosta kunnosta johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset, liikenteenohjaus-järjestelmien viat ja turvalaiteviat sekä sähköratavauriot. Liikennöitsijästä johtuvia myöhästymissyitä ovat mm. veturi- ja kalustoviat, henkilökunta- ja kalustokiertoihin liittyvät syyt sekä junan kokoonpanoon ja lastaukseen liittyvät syyt.

Karkeasti voidaan sanoa, että henkilöliikenteen myöhästymisistä yleensä noin kolmasosa johtuu radanpitäjästä, kolmasosa liikennöitsijästä ja kolmasosa ulkopuolisista syistä.

Henkilökaukoliikenteessä tavoitteena on, että vähintään 90 % junista saapuisi määräasemalleen aikataulussaan. Myöhästymisen rajana käytetään yli 5 minuutin poikkeamaa aikataulusta.

Vuonna 2009 89,4 % kaukoliikenteen junista saapui määräasemalleen täsmällisesti. Suurin osa kaukoliikenteen myöhästymisistä oli alle 15 minuuttia. Täsmällisyys pysyi hyvällä tasolla alkuvuodesta, mutta kesällä ja loppuvuodesta täsmällisyys heikkeni. Suurimpina syinä tähän olivat ratatyöt välillä Lahti–Luumäki ja Kokkola–Seinäjoki, radan huonosta kunnosta johtuvat tilapäiset nopeusrajoitukset, radanpinnan liukkauden aiheuttamat ongelmat sekä lumi- ja pakkasvaikeudet joulukuussa.

Helsingin seudun lähiliikenteessä täsmällisyyttä mitataan sekä lähtö- että määräasemalla. Tavoitteena on, että vähintään 97,5 % junista lähtisi lähtöasemaltaan ja saapuisi määräasemalleen aikataulussaan. Myöhästymisen rajana käytetään 3 minuuttia. Vuonna 2009 95,5 % lähiliikenteen junista kulki täsmällisesti. Lähiliikenteen täsmällisyys on heikentynyt jonkin verran vuositasolla. Osasyynä tähän on junavuorojen lisääntyminen, mikä näkyy ratakapasiteetin puutteena etenkin Helsingin ratapihalla ja Tikkurilassa. Kun suuri osa ratakapasiteetista on käytössä häiriöistä toipumiseen jää vähemmän pelivaraa.

Lähiliikenteen täsmällisyys oli vuonna 2009 heikoimmillaan loppuvuodesta. Täsmällisyyttä heikensivät mm. ratatyöt (Kauklahden siltatyömaa), radanpinnan liukkauden aiheuttamat ongelmat, Helsingin asetinlaitteen vikatilanteet sekä talvikeli joulukuussa. Suurin osa lähiliikenteen myöhästymisistä vuonna 2009 oli alle 5 minuuttia.

Tavaraliikenteessä tavoitteena on, että vähintään 90 % junista saapuisi määräasemalleen enintään 15 minuuttia myöhässä. Vuonna 2009 tavaraliikenteen junista oli täsmällisiä 87,6 %. Myös tavaraliikenteessä täsmällisyys oli heikoimmillaan loppuvuodesta. Tavaraliikenne kärsi tällöin välin Kouvola–Luumäki ratatöistä sekä radan pinnan liukkaudesta ja mäkeenjäänneistä.

Vuonna 2009 eniten epätäsmällisyyttä aiheuttanut yksittäinen häiriö oli tavarajunan suistuminen Toijalassa kesäkuussa. Suistuminen aiheutti vuosikausiin suurimman onnettomuusraivauksen Suomen rautateillä. Lisäksi onnettomuus aiheutti laajoja vikoja liikenteen ohjausjärjestelmään ja radan sähkölaitteisiin. Tapahtuma heikensi merkittävästi kaukoliikenteen junien täsmällisyyttä kesäkuussa. Junia jouduttiin perumaan ja käyttöön otettiin mittavat liikennejärjestelyjen muutokset pendelijunineen. Täysin normaaliin liikenteeseen Toijalan kohdalla päästiin palaamaan vasta reilut kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen.

Liikenteen täsmällisyyttä heikensi joulukuun lopussa alkanut vaikea pakkas- ja lumikeli. Talvikeli aiheutti vikoja junakalustoon sekä vaikeutti vaihteiden kääntämistä erityisesti Helsingin ratapihalla ja Ilmalan varikolla. Täsmällisyys oli joulukuun loppupuoliskolla useana päivänä henkilökaukoliikenteessä noin 60 % ja putosi Helsingin seudun lähiliikenteessä pahimmillaan jopa alle 50 %:iin. Tilanteen hankaluutta lisäsi se, että talvikelistä kärsi nimenomaan Etelä-Suomi ja Helsingin seutu. Vaikeudet Helsingin ratapihalla ja Ilmalan varikolla heijastuvat nopeasti koko maan junaliikenteeseen. Lisäksi rautatieliikenteen suurimmat asiakasmäärät ovat Helsingin seudun lähiliikenteessä.

Vuosi 2009 oli erittäin vilkas ratatyövuosi. Ratatyöt ja liikenne sovitetaan etukäteen yhteen siten, että työt voidaan toteuttaa junaliikenteen sallimissa aikarajoissa eikä junaliikenteen täsmällisyys heikkene kohtuuttomasti. Monissa tilanteissa tehtävä työ rajoittaa kuitenkin junien nopeuksia ja radan välityskykyä. Vuonna 2009 merkittävimmät rataverkon kehittämishankkeet olivat rataosan Lahti–Luumäki palvelutason parantaminen sekä ratahanke Seinäjoki–Oulu. Hankkeiden ratatyöt aiheuttivat myöhästymisiä etenkin kesällä ja syksyllä.

Rautatieliikenteen täsmällisyyden kansainvälistä vertailua hankaloittaa se, että eri maissa on usein hieman erilainen tapa mitata täsmällisyyttä ja mittauksessa käytetyt raja-arvot vaihtelevat. Myös rautatieympäristöt ja liikenteen rakenne eroavat maittain. Raportissa on kuitenkin tarkasteltu eräiden Euroopan maiden rautatieliikenteen täsmällisyyttä vuonna 2009. Vaikka suoraa vertailua maiden välillä ei voida tehdä, voidaan kuitenkin todeta, että Suomessa rautatieliikenteen täsmällisyys on eurooppalaisittain hyvällä tasolla ja useissa maissa kärsitään samantyyppisistä täsmällisyyttä heikentävistä ongelmista.

Liikennevirasto tekee aktiivista työtä rautatieliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi mm. kehittämällä täsmällisyysseurantaa ja -analysointia, tekemällä tiiviisti yhteistyötä liikennöitsijän kanssa ja suuntaamalla tietyn osan rataverkon investoinneista erityisesti täsmällisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Täsmällisyystyö ei ole ainoastaan havaittuihin puutteisiin reagoimista vaan myös tilanteiden ennakoimista ja erilaisiin häiriöihin varautumista.