Radanpidon keskeisiä ympäristöriskejä ovat erityisesti ratapihojen maaperän ja sen myötä myös pohjaveden mahdollinen pilaantuminen. Rataverkko leikkaa vedenhankinnan kannalta tärkeitä I ja II luokan pohjavesialueita noin 550 km:n matkalla. Näillä alueilla sijaitsee noin 400 vedenottamoa, joista 29 rautatien välittömässä yhteydessä. Suurin pohjaveden pilaantumisriski liittyy vaarallisten aineiden kuljetuksiin, erityisesti kemikaalikuljetuksiin. Eniten kemikaalikuljetuksia on Kouvolan, Haminan, Kotkan ja Vainikkalan ratapihoilla.

Riskienhallinnan kehittäminen

Ratahallintokeskus käynnisti syksyllä 2007 hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää rataverkon pohjavesialueiden riskienhallintaa. Hanke liittyy yhtenä osana Rata­hallintokeskuksen maaperä- ja pohjavesistrategiaan, jossa linjataan suunnitelmalliset toimenpiteet, joiden avulla radanpidon aiheuttamaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä voidaan pienentää ja sidosryhmien välistä yhteistyötä kehittää.

Työn yksi keskeisistä osa-alueista oli pohjavesiriskinarviointimenetelmän kehittäminen radanpidon näkökulmasta. Projektin pilot-alueeksi valittiin Kaakkois-Suomi, jossa vaaral­listen aineiden kuljetusmäärät ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna suuria ja jossa rata­verkko leikkaa suurta osaa alueen vedenhankinnan kannalta tärkeistä pohjavesi­alueista. Pohjavesiriskinarviointimenetelmän kehityksessä edettiin vaiheittain. Mene­telmä­testauksen tulokset sekä seurantaryhmältä saatu palaute huomioitiin kehitystyössä. Työn lopputuloksena on riskinarviointimalli, jota voidaan soveltaa koko Suomen rataverkon alueella.

Työn toinen keskeinen tavoite oli pohjavesialueen kohdekortin luominen. Kohdekortti toimii keskeisenä tietolähteenä radanpitoon liittyvien pohjavesikysymysten tarkaste­lussa. Kohdekorttiin on kirjattu myös toimenpidesuositukset ja seuranta. Työn muissa osa-alueissa selvitettiin pohjavesiaineistojen hallintaa paikkatiedon avulla, ajantasaisten pohjavesialuetietojen hankintaa ja aineiston soveltuvuutta Rata­hallintokeskukselle sekä lähtökohtia rataverkon pohjavesialueiden maastoon merkin­nälle.

Ympäristöriskien torjunta

Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskejä pienennetään ennakolta mm. tasoristeyksiä poistamalla, kulunvalvontaa laajentamalla sekä kalustoa ja kuljettamista koskevia määräyksiä kehittämällä ja valvomalla.

Rikkaruohojen torjunta-aineet

Pohjavesiin kohdistuva riski on myös rikkaruohojen torjuntakemikaalien käyttö rata-alueilla. Erityisesti vielä 1980- ja 1990-luvuilla käytetyt luvalliset torjuntakemikaalit ja niiden pysyvät hajoamistuotteet ovat myöhemmin osoittautuneet ongelmallisiksi. RHK on mukana tutkimuksessa, joka kartoittaa torjunta-aineiden esiintymistä Suomen pohjavesissä. Tutkimus valmistuu vuonna 2007. Väliraportti Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä on ilmestynyt Suomen ympäristökeskuksen monistesarjassa.

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen

Pilaantumisriski on suuri vanhoilla tankkauspaikoilla, polttoainesäiliöiden ja öljynerotuskaivojen lähialueilla, dieselkaluston seisontaraiteilla, kemikaalivaunujen järjestelyraiteilla ja vaihteiden ympäristössä. Myös entiset ratapölkkyjen kyllästämöalueet ja muut kemikaalien käsittelyalueet ovat riskialttiita. Mm. Mikkelissä entisellä kyllästämöalueella on selvitetty laajaa maaperän pilaantuneisuutta.

RHK on selvittänyt maaperän kuntoa lukuisissa riskialttiissa kohteissa. Maa-alueita on puhdistettu viime vuosien aikana useissa kymmenissä kohteissa yhteistyössä liikennöitsijän, kunnossapitäjän ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Riskien hallinta pohjavesialueilla

RHK:n strategian mukaisesti nykyisellä rataverkolla riskejä kartoitetaan ja hallitaan ensisijaisesti pohjaveden seurannan kautta. RHK tekee pohjavesiseurantaa ratapihoilla ja maastokohteissa tärkeimmillä pohjavesialueilla. Pohjaveden tarkkailu on jatkuvaa ratapihoilla, joissa on sattunut kemikaalionnettomuuksia. Uusilla rataosilla myös pohjaveden suojaus voi tulla kyseeseen. Pohjavesialueet merkitään maastoon, jotta ne voidaan ottaa radanpidossa ja liikenteessä paremmin huomioon.